tiistai 30. syyskuuta 2014

Syyskuu täynnä agiliitoa

Kylläpä on aika mennyt nopeasti! Kuukausi on kulunut viime tekstistä. Ihan hiljaiseloa ei olla vietetty, päinvastoin.

Elokuun menot huipentuivat Venäjän näyttelyreissuun. Suureksi ihmetyksekseni Viipuriin oli ilmoitettu vain viisi kääpiöpinseriä! Ja kaikki Suomesta :) Kaksi kääkkäpentua siellä oli Venäjältä, mutta niitä en tuohon laskenut. Uroksia oli kolme ja narttuja kaksi, Cara oli ainoa joka kisasi aikuisten sertistä koska toinen narttu oli juniori. Tuomari oli hieman erikoinen, muun muassa kahdesta snautserista palkitsi sertillä sen joka ei antanut katsoa hampaita ilman että kehässä oli kourallinen ihmisiä pitelemässä koiraa kiinni, kun taas sen kilpakumppanin häntä ei miellyttänyt. Arvasin jo sen nähdessäni, että ei ole meille suotuisa tuomari. Caran kehäkierros kesti alle minuutin, pöydällä tuomari koski vain sen korviin, hieroi niitä yhteen ja totesi "excellent, no certifikat". Eli jos sen haluaa hienosti ilmaista niin AVK ERI 1 SA PN2 :) (olin ilmoittanut sen avoimeen luokkaan). Myös urosten sertistä ainoana kilpaillut valiouros jäi ilman sertiä, en tiedä mistä syystä. Muuten reissu sujui erinomaisesti, rajanylitykset ym byrokratiat, ajomatkat ja kaikki ongelmitta! Tosin takaisinpäin tullessamme olin niin väsynyt että ehdin ajaa väärän suuntaan 30km ennen kuin tajusin kääntyä ympäri.. Sen verran hyvät kokemukset kulttuurishokista huolimatta jäi, että aikeissa on lähteä ensi keväänä uudelleen sertijahtiin.

3h jonotettiin Suomeen...


Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna suuntasimme Caran kanssa Sysmään A'Dreams-kennelpäiville, ja taas oli niin mukavaa! Cara sai kasvattajaltaan upean puublanketin, jossa oli kaiverrutettu laatta missä luki koiran nimi ja tittelit :) Ja laatan saa aina vuosittain uuden jos titteleitä kerää lisää! Aivan mielettömän ihana lahja! Erityisen hyvältä se tuntui sen takia että Caran valioituminen ei mennyt helpoimman kaavan kautta vaan sen eteen on tehty äärettömän paljon töitä ja ajettu tuhansia kilometrejä. Lisäksi vastaanotin palkinnon aktiivisuudesta, ansioituneisuudesta agilityssa ja positiivisesta asenteesta. Kennelpäivillä tehtiin kaikenlaista, mm. ammuttiin ilmakiväärillä ja syötiin rapuja. Kokeilimme myös mejää, ja Zady osoittautui luonnonlahjakkuudeksi. Jos vain saisi aikaiseksi kokeilla sitä täällä kotonakin! Ensi vuonna uudestaan Sysmään!
Cara AD-päiville Sysmässä


Sysmää seuraavana viikonloppuna kisattiin LAU:n seuranmestaruudesta. Caralle iski kotihallin kirous, se oli niin innoissaan että siltä karkasi mopo käsistä heti ekan hypyn jälkeen. Se pääsi sylikannossa autoon rauhoittumaan. Zady sen sijaan yllätti tekemällä todella vikkelän radan vaikka ohjaaja teki parhaansa hidastaakseen koiran vauhtia mm. mahdollisimman laajoilla kaarteilla. Tuloksena oli minien seuranmestaruuspronssia! HYVÄ ZADY <3 Siihen voi aina luottaa! Alla on video.


Minien seuranmestaruussijoitukset :)



Sitten taas levättiin viikko, ja viikonloppuna suunnattiin kahtena päivänä Kotkaan piirinmestaruuskisoihin. Cara kilpaili lauantaina 2-lk kolmella radalla sekä sunnuntaina joukkueradalla, Zady kisasi sunnuntaina kahdella 3lk radalla sekä sekin myös joukkueessa. Cara aloitti kisaviikonlopun todella hienolla radalla, joka hylkääntyi täysin minun virheeseeni suht alussa. Tein valssin aivan liian aikaisin jolloin koira teki kuten käskettyä, hyppäsi hypyn väärältä puolen. Rata oli muuten todella hieno! Toisella radalla pakka levisi täysin käsiin, ja Cara keksi uuden tavan ärsyttää minua; räksytti tuomarille joka kontaktilla... Viimeisellä radalla pääsimme puoleen väliin kunnes se lähti jonkun hajun perään eikä tullut kutsusta takaisin. Siitä se pääsi sylissä autoon miettimään. Olin jo vannomassa, ettei se koira kisaa enää.

Seuraavana päivänä piirinmestaruuskisoissa tunnelma kihisi heti aamusta lähtien. Aivan mahtava päivä, vaikkakin äärettömän pitkä! Minikolmoset aloittivat heti aamusta ja joukkuekisat päättyivät vasta kuuden jälkeen illalla... Kisapäivä kestikin 14 h. Zady aloitti päivän vähän löysästi, sillä ei ollut niin aikaisin vielä vauhti kohdallakaan, eikä kyllä minullakaan.. Hallin nurkassa pesi pulu, ja koira toisensa jälkeen harhautui radalta hajujen perään. Zadykin, vastoin kaikkia odotuksia! Harvoin se tekee mitään käskyni vastaista. Noh, eipä poistunut radalta ja tuloksena yliaikanolla, alla video. Ei mitään sujuvaa eikä kaunista mutta onneksi tuo ei ole tyylilaji!

Zadyn piirinmestaruuskisojen hyppyrata

Agilityradalle starttasin jo virkeämmän vanhuksen kanssa. Harmi vain, itse pilasin ohjausvalinnallani Zadyn kepit. Ajattelin ehtiväni tekemään valssin A:n juurelle mutta mihinkäs ne tolppajalat tuossa vaiheessa rataa liikkuisivat.. Tuloksena vitonen kepeiltä ja 6sek yliaikaa. En tiedä oltaisiinko ehditty aikaan ilman tuota keppisekoilua, tuskin. Loppurata mentiin tosin jo höllemmin tuon virheen jälkeen.

Zadyn piirinmestaruuskisojen agirata

Näillä suorituksilla sijoituimme yhteistuloksissa sijalle 14!! Tiedän, että olisimme etenkin hyppyradalla pystyneet parempaan, mutta olen siitä huolimatta erittäin iloinen sijoituksestamme :) Minikoirakoita oli kuitenkin 40! Ei pöllömmin!

Joukkuekisojen aikaan tunnelma hallissa oli jo lämmin. Kirosin koko päivän sitä, että joudun viemään Caran radalle, kun se oli edeltävänä päivänä lyönyt läskiksi omat kisansa. Cara starttasi joukkueestamme ensimmäisenä radalle. Yllätyksekseni se oli todella yhteistyöhaluinen! Se teki hyvän radan, alkuun keppivirhe. Zady starttasi ankkurina radalle, ja sillekin mokoma keppivirhe! Muuten puhtaasti läpi. Loistokoirat, suoriutuivat hienosti paineen alla ja pitkän päivän päätteeksi! Minijoukkueemme sijoitus oli kuudes, joukkueita oli yhteensä kymmenen.

Caran piirinmestaruusjoukkuerata

Zadyn piirinmestaruusjoukkuerata


Vielä tuosta Carasta, treeneissä se on jälleen ollut normaali itsensä ja suorittanut pirun hyvin. Kisajännitys, nuori nopea koira ja hidas ohjaaja? Ehkä se vielä selviää, mikä sen kuuluisan pakan saa kisoissa aina leviämään. Kontaktit meillä on täysin kesken, ja pohdin EDELLEEN miten ne sille haluan opettaa.. Juoksukontakteja on nyt yritetty, mutta saa nähdä..

Syyskuu oli siis erityisen agivilkas! Tiedossa on tulevana viikonloppuna vielä agilityn rotumestaruuskilpailut Jyväskylässä, sen jälkeen loppuvuodesta on tiedossa enää kahdet kisat ja kolmet näyttelyt. Ja toki se kaikista jännittävin, mahdolliset pennut.. Kuulemisiin :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti