sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Jyväskylä KV ja kasvattitapaaminen

Jälleen yksi viikonloppu vierähti koiramaisissa tunnelmissa, kun lauantaina suuntasimme Jyväskylään KV-näyttelyyn. Caralle ei ihmeellisiä tuloksia, JUN EH. Siskonsa Fiona voitti junnunartut ja oli myös PN4 saaden vielä vara-sertinkin, hienoa! :) Cara esiintyi juuri niin kuin sen esitinkin, ja seisoi tarkan pöytätutkimuksen ajan paikoillaan kuin patsas. Todella hienosti siis käyttäytyi, ei jäänyt siitä kiinni. Arvostelusta ei oikein käynyt ilmi, että miksi juuri EH, mutta johtui luultavasti Caran vielä kevyestä rakenteesta. Sehän on ollut jo pari kk lihotuskuurilla, mutta ei siihen juuri mikään tartu. Erityisen lihottavaa/energiarikasta on Neun Hevi pakastepötkö, jota kuulemma Porin poliisikoirat syövät. :) Caralle se maistuu oikein hyvin, mutta mikä ei maistuisi... Tänään jääkaappia avatessa lattialle tippui tillinoksa ja Cara söi sen silmänräpäyksessä. Cara saa ruokaa päivittäin n. 3 x enemmän kuin Zady, plus että se syö rasvapitoista ruokaa.

Näyttelyn jälkeen kävimme Sannin ja Juhon luona kylässä katsomassa kasvattiani Miniä (Black Elite Amadeus). Kyllä oli poika kasvanut! Jykevärunkoinen ja isokokoinen (33-34 cm), mutta silti sopusuhtainen ja komea uros. Päässä oli hyvin paljon Zadya, rungossa enemmän Felixiä. Ja korvathan olivat kuin suoraan äidiltään lainatut :). Todella ihanaluonteinen poika! Purenta oli hyvä, kaikki hampaat suussa. Alaleuka vahva. Lyhyt ja tiivis runko, laskeva selkälinja, vahva selkä. Selkeästi erottuva säkä. Hieno ja vahva pää. Kauniinväriset ja selkeärajaiset värimerkit. Vahva luusto. Todella paljon rakenteellisia hyviä asioita :). Vaskuliitin oli sairastanut, mutta se oli parantunut antibioottikuurilla. Muuten poika on ollut terve. Ja kaikkein ihaninta oli kuulla, että Mini on koira jonka kanssa on helppo elää arjessa. Sehän on kaiken koirankasvatuksen päätavoite? Ulkonäkö ja terveys ovat tärkeitä asioita, mutta ne eivät takaa mukavaa elämää koiran kanssa. Tietysti näiden asioiden kanssa on tasapainoteltava, mutta mielestäni luonne tulee aina ensin. Olen erittäin tyytyväinen siihen, minkälainen koira Ministä on kasvanut. Ehkäpä sitä jopa agilitykentillä nähdään, vai mitä Sanni? ;) Tai jopa näyttelyssä? Katsopas täältä ensi vuoden ryhmänäyttelyt http://www.kennelliitto.fi/FI/toiminta/nayttelyt/ryhmanayttelyt2013/ryhmanayttelyt2013.htm ja ilmoita jos olette halukkaita jonnekin osallistumaan, tulen myös mukaan. Varmasti kannattaisi komeaa poikaa käyttää! Hieman harjoittelua seisottamisen kanssa sekä pöydällä että maassa, sekä kuntokuuri ja se on siinä :)

Ensi vuonna elokuussa on Joensuussa näyttelyt, joihin olen ajatellut osallistua sillä silmällä että pääsisin tapaamaan myös toista kasvattiani Ricoa. Suurella mielenkiinnolla odotan minkälainen siitä on kasvanut! Alla vielä kuvia iki-ihanasta Ministä. <3 Ikää poitsulla 1 v 3 kk.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti