perjantai 28. elokuuta 2015

UUSI BLOGI

Jatkan blogikirjoituksia uudessa Weeblyn blogissani! Näin on helpompaa ylläpitää kotisivuja sekä blogia kun ovat saman muokkausohjelman alaisia.

Uusi osoite sivuille on:


HTTP://KENNELBLACKELITE.WEEBLY.COM


Tervetuloa :)

tiistai 25. elokuuta 2015

Syksy saapuu

Kesän viimeinen hellepäivä hyvästeltiin eilen, ja nyt syksyn voi jo haistaa ilmassa. Tänä syksynä on niin monta kivaa asiaa mitä odottaa, mm. Jiannan ensimmäiset näyttelyt. Tarkoituksena olisi säästää rahaa loppuvuosi, jotta ensi keväänä päästään reissuun. Jiannalla harmittavasti junnuikä sattuu niin, että kotimaan Voittaja-näyttelyissä se ei juniori-ikäisenä ehdi esiintyä lainkaan. Tänä vuonna se menee kuitenkin harjoittelemaan pennun ominaisuudessa. Ensimmäinen pentunäyttely on tulossa 25.10. Lahdessa, tuomarina Helena Hyvönen.

Jiannan kanssa on touhuttu paljon, ja minäkin olen sitä nähnyt pari kertaa viikossa. Se osallistui viime viikolla ensimmäiseen mätsäriinsä, ja oli hienosti punaisten pentujen voittaja sekä BIS6! :) Omat koirani pärjäsivät myös hienosti ja palkinnot olivat aivan mahtavat!! Zady voitti siniset veteraanit ja oli BIS3! Cara oli pienten punaisten koirien toinen. Ruokaa saatiin kolme säkkiä, ei tarvitse ihan heti ostaa lisää :). Jiannan luonne on edelleenkin vailla vertaa, ja se oppii kaikenlaista todella nopeasti. Haltijansa Tuulin kanssa Jianna aloitti pentukurssin tällä viikolla ja oli kuulemma hyvin noheva. Jianna täyttää 5kk 12.9., otetaan siitä sitten poseerauskuvaa. Tässä muutama kuva matkan varrelta:

Kennel Black Eliten nartut rivissä; Cara PUN2, Zady BIS3, Jianna BIS6 :)

Jianna 4,5kk

Jianna liikkeessä

Liikkeessä

Jianna Jeleznya V Nobel Line 4,5 months
(CH Breaking Dawn V Nobel Line & CH Grand Mollis Adidas)

Jianna <3

perjantai 7. elokuuta 2015

Uusi koira Norjasta

Nyt on se virallista ja julkista tietoa, meillä on uusi vahvistus kennelissämme :). Monen ihmisen toiveet kävivät toteen kun heinäkuun lopussa toimme Suomeen uuden nartun Jiannan. Jianna muutti Tuulille sijoitukseen ihan tähän meidän lähelle. Tuuli olikin odottanut Carasta pentua jo 2014 kesästä lähtien, kunnes sitten monien mutkien jälkeen kaihidiagnoosi romutti sen haaveen. Ehkä kaikella on tarkoituksensa, sillä olemme aivan myytyjä! Jiannaa reippaampaa ja avoimempaa pentua en ole aikaisemmin tavannut. Se on myös hyvin sosiaalinen, ja rakastaa pussailla ihmisiä, olivat he tuttuja tai eivät. Mikään lapanen tämä tyttö ei kuitenkaan ole, lelujen kanssa se leikkisi vaikka sotatantereen keskellä ja vetoleikit se ottaa tosissaan, lupaa hyvää agilitykenttiä varten. En malta odottaa, että millainen pakkaus tämä neiti on aikuisena!

Lensimme Tuulin kanssa hakemaan Jiannaa 30.7., teimme yhden päivän reissun niin että lähdimme Lappeenrannasta aamuyöllä kolmen maissa ja olimme takaisin kotona koiran kanssa hieman ennen keskiyötä. Koiran kanssa lentäminen testattiin jo kesäkuun alussa kun lensin Caran kanssa Norjan Drammeniin näyttelyyn. Kuten silloinkin, niin kaikki sujui täydellisesti tälläkin kerralla. Norja on aivan ihastuttava maa, jos jonnekin pitäisi joskus Suomesta muuttaa niin sinne haluaisin. Ihmiset ovat kaikki ystävällisiä ja avoimia, ja infrastruktuuri on kaikenkaikkiaan niin paljon laadukkaampaa sekä paremmassa kunnossa kuin Suomessa. Ainut miinus on hintataso, se on kallis maa. Toki palkatkin ovat siellä korkeampia.

Lentokentälle saavuttuamme ajoimme lentokenttäjunalla Drammeniin, jossa ehdimme syödä ja shoppailla rauhassa ennen kuin Ingrid ja Glenn-Are toivat Jiannan sinne. Rakkautta ensi silmäyksellä! Tapasimme samalla myös Jiannan äidinäidin Fiffin, se muistutti luonteeltaan hyvin paljon meidän Zadya. Fiffiä pystyi pitämään keskellä Drammenin puistoa vapaana eikä se lähtenyt mihinkään, hyvin rauhallinen ja ystävällinen koira. Niin vaihtoi koiranpentu omistajaa, ja läksimme hissukseen kohti juna-asemaa. Jiannan luonteesta kertoo varmasti hyvin se, että ainut mistä näki että se on juuri jäänyt yksin ilman muita koiria tai edellistä perhettään, oli sen häntä. Se ei ollut koipien välissä, vaan roikkui ikään kuin halvaantuneena. Se ei huutanut eikä vinkunut, katseli vain että minne hänen perheensä hävisi. Tätä kesti n. 10 minuuttia, sen jälkeen häntäkin nousi takaisin pystyyn ja alkoi taas heilumaan normaalisti. Koko matkan Drammenista junalla lentokentälle se matkusti ääneti, vaikka se ei vielä koskaan ollut aivan yksin ilman muita koiria matkustanut. Lentokentällä tapasimme vielä Jiannan emän Bellan ja omistajansa Christinen. Bella oli kuin ilmetty äitinsä, yhtä rauhallinen keskellä vilkasta lentokenttää! Ja kaunis kuin karkki. Jianna jätti hyvästit äidilleen, ja sitten mentiinkin jo lentokoneeseen. Jianna taisi nukahtaa jo ennen koneen nousua, ja nukkui sikeästi aina Suomeen saakka. Suomen päässä tullimiehet herättivät sen, Jianna tuli venytellen ulos kantokopastaan, katsoi että keitäs täällä on ja ryhtyi perusteellisesti pesemään tullimiehen kasvoja. Aika huipputyyppi, koira minun makuuni! Avointa ja hyvää luonnetta lähdin hakemaan ja tällä hetkellä näyttää että juuri sitä sain mitä uskalsin toivoakin, en voisi olla onnellisempi!

Jianna on sopeutunut uuteen perheeseensä hyvin. Kävimme jo sen ensimmäisessä match showssa ihmettelemässä meininkiä, ja sielläkin se oli reippaana ja innoissaan, ei vielä kehiin osallistunut vaan totuttelee vasta yleisötapahtumiin. Otimme siitä kuvia, katsotaan onnistuiko niistä mikään kun on aika eläväistä sorttia tuo pikkulikka.. :) Tässä nyt muutamia kuvia pikkuisesta.
 
Jianna Drammenissa 15½vk, juuri sen jälkeen kun hyvästeli kasvattajansa

Jianna 15½vk

Jianna 7vk

Jianna 7 vk

Jianna 6vk

Jianna Suomessa, 16 vk

Jianna 15vk

Jiannan isä Grand Mollis Adidas


Jiannan emä Breaking Dawn V Nobel Line

Jiannan emä Breaking Dawn V Nobel Line
Jiannan isä Grand Mollis Adidas




tiistai 28. heinäkuuta 2015

Heinäkuun kuulumisia

Heinäkuu aloitettiin erikoisnäyttelyllä, joka järjestettiin Lappeenrannan linnoituksessa, alle viiden kilometrin päässä kotioveltani! Ja se olikin juuri se ainut helleviikonloppu tänä kesänä, kyllä tarkeni.. Tuomareina oli Finnsieger-tuomarit Ruotsista, ja kääpiöpinsereitä oli ilmoitettu yli sata. Oli mukavaa nähdä paljon tuttuja ja koiria, vaikka omilla tuloksilla ei juhlittukaan. Caran kanssa kehässä koin pientä hämmennystä kun tuomari ei halunnut että kosken koiraan laisinkaan, en saanut korjata minkään jalan asentoa vaikka koira seisoi itsekseen venyttäen niin paljon että napa viisti maata.. Olimme kehässä ikuisuudelta tuntuvan ajan kun tuomari ripitti minua miten en saa koskea koiraani, sen pitää antaa esittää itse itsensä. Tuomari hihkui pöydän takana "She's perfect, look at her, she is stunning" ja ajattelin että kiva kun tykkää, jos tulisi luokkavoitto niin Cara saisi Finnsg-tittelin! Kilpailuluokassa sitten hän kuitenkin kätteli Caran ensimmäisten joukossa ulos. Höh? Noh, sellaista se on, tuloksena Caralle siis sileä ERI.

Sitten oli Zadyn vuoro, ja kokeilin nyt ensimmäistä kertaa käyttää sille vinkulelua kehässä, kun se on iän myötä kehittänyt aivan valtavan vinkulelurakkauden. Ja huvittavinta on, että kiva jos se vinkuu mutta vielä kivempi kun ei vingu.. Se voi lutsuttaa kumileluja tuntikausia vaikka niistä ei enää kuuluisi ääntäkään :). Noh, esiintyminen oli varsin riemukasta helteestä huolimatta ja tuomaria nauratti.. Iloisena yllätyksenä Zady sai ERIn, oli veteraaniluokan kolmas ja sai vielä SA:n! Aika huippua :)
Erkkari 4.7.2015, kuva kertoo kaiken Zadyn kehäriemusta.. :D


Sitten levättiin pari viikonloppua, ja sitten käytiin epiksissä omalla hallilla. Cara yllätti minut sillä, ettei se pelännyt LAINKAAN. Se kulki radalla aivan kuten treeneissäkin. Ainut mistä näki että se tiesi että kyseessä on kisatilanne, oli lähdöstä varastaminen. Tuloksena nolla ja neljäs sija. Voi olla että silti Zady yllätti minut vielä enemmän.. Otin pari harjoitteluestettä ulkona ennen Zadyn vuoroa, niin se HAUKKUI minulle kun jätin sen istumaan lähtöön! :D Niin hienoa!! Radalla se menikin kuin rasvattu salama, se oli niin intopinkeänä että vaikka se normaalisti hyppää teknisesti hyvin, kaarevasti kuten pitääkin, niin nyt se loikki kaikki esteet tasajalkaa doing-doing ja teki vielä 4,3 m/s etenemän :D :D Sijoitus oli toinen. Jeee, en malta odottaa piirinmestaruuksia tai rotumestaruuksia! Ihanaa, kun 9-vuotiaasta jää radalla vain pöllähdys taakse kun vauhti on luja ja into huima.

Episten tulokset

Viime viikonloppuna käytiinkin sitten kesän viimeiset näyttelyt. Lauantaina 25.7. esiinnyimme Helsingissä Eukanuba KV:ssä, tuomarina Eeva Rautala. Mukana oli vain Cara, ja että se esiintyikin hyvin! Sen tuntee narun päässä, kun koira antaa parastaan. Tuloksena olikin huikea ison valioluokan voitto ja PN3-sija. Sää oli kaunis, aurinkoa ja lämpöä riitti, ja oli mukavaa viettää päivä koiraystävien seurassa. Seuraavana päivänä pakkasinkin Zadyn myös mukaan, ja suuntasimme Mikkeli KV:n sadesäässä. PN-kehässä sade alkoikin kiihtyä ja sen jälkeen vettä tuli kaatamalla. Cara oli todella omituinen aamusta saakka, ja kehässä se oli aivan tiskirätti. Ei esiintynyt lainkaan, selkä köyryssä ja häntä koipien välissä kulki. Lihapullat maistuivat mutta sitä ei todellakaan huvittanut. Harmi, koska valioluokassa oli vain 3 narttua, ja kyseessä taaskin FinnSg-tuomari, luokkavoitto SA:lla olisi riittänyt titteliin. Cara sai sileän ERI:n ja sijoittui kolmanneksi luokassaan. Zadyn vein taas vinkulelun avulla kehään, ja taas nauratettiin tuomaria :D Hän ihastui kovin Zadyyn, silitteli sitä pitkään pöydällä ja kehui miten ihanan nuorekas luonne sillä on. Niin onkin, kun on vinkulelu tarjolla.. :P Kävikin sitten niin, että Zady voitti veteraaniluokan ERI 1 SA ja oli ROP-veteraani! Sekä sai myös ensimmäisen FinnSg-kiinnityksensä :D. Isoon kehään emme jääneet vaikka rotutuomarimme olisi sen arvostellutkin, kaatosade ja Zady eivät sovi yhteen, rajansa kaikella.. Ajelimme siis kotiin anoppilan kautta, keräsimme kassillisen kanttarelleja koirien avustuksella ja herkuttelimme illalla. Caran oudolle käytökselle löytyi syy; se ei iltaruokaa sunnuntaina enää juuri huolinut, ma-aamuna ei syönyt mitään ja ma-iltapäivällä alkoi oksentelemaan. Vettä joi kyllä, ruoka ei maistunut. Ensimmäisen kerran se söi tiistaina päivällä muutamia raksuja kun syötin kädestä. Ehkä se siitä, mutta ilmankos ei enää Mikkelissä huvittanut esiintyä kun mahaan koski.

Mikkeli KV 26.7., tuomari Wera Hubenthal, Norja.
WW Yangoviper's Fairy Tale VET EXC 1 CQ BOB-VET

 Heinäkuu lopetetaan varsin jännittävissä merkeissä; olen ostanut ensimmäisen ulkomaantuontini Norjasta, ja lennän hakemaan sitä tulevan koiranhaltijan kanssa 30.7. torstaina, narttu menee siis sijoitukseen kaverilleni ihan parin kilometrin päähän meistä. Tästä uudesta söpöläisestä kerron varmasti myöhemmin lisää! <3

Uusi pentu <3

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Kolme maata kolmessa viikossa


Huh, nyt on aikamoinen rutistus ohi! Caran kanssa kierretiin näyttelyissä kolmena peräkkäisenä viikonloppuna ensin Venäjällä, sitten Norjassa ja nyt viimeisimmäksi Liettuassa. Rankkaa on tämä harrastaminen! Onneksi aloitin 5.6. kolmen viikon loman niin ehdin vielä palautua tässä parin viikon aikana...

Ensimmäiseksi suunnattiin Venäjälle 30.5. Viipuriin KR-näyttelyyn. Kuten viime vuonna niin myös nyt koiria oli ilmoitettu vähän, mutta vastuksena ei ollut ihan ketä tahansa.. Veteraaniluokasta meitä vastaan nousi mm. kansainvälinen muotovalio ja Maailman Veteraanivoittaja 2014-tittelin omaava Joker Show Ataka. Cara voitti valioluokan, ja ROP-kehässä Venäjän sääntöjen mukaan oli kaikkien luokkien voittajat eli ikäänkuin skipattiin PN- ja PU-kehä. Siinä meitä oli kuutisen koiraa rivissä, tuomari hetken meitä katseli ja käveli kohti meitä ja totesi "Best of Breed". Hieman ilo irtosi!!! Aivan mielettömän hienoa. Tällä voitolla Carasta tuli tuore Venäjän Muotovalio. :) Eikä tämä ilo loppunut siihen.. Odottelimme myöhässä olevia isoja kehiä, ja kyllä se vaan kannatti.. Cara poimittiin jatkoon isosta 2-ryhmästä, ja ruotsalainen ryhmätuomari Jan-Erik Ek sijoitti Caran ryhmän neljänneksi!! Ei ole todellista, hymy oli leveänä vielä seuraavanakin päivänä :D! Lisäksi meistä otti joku tuntematon suomalainen kuvan ryhmäpalkintopallilta, ja minkä kuvan ottikin.. Mielestäni paras kuva, mikä on Carasta koskaan otettu.

FI MVA EE MVA RU MVA A'Dreams Black Karma
30.5. Viipuri, Venäjä
VAK ERI 1 SA PN 1 ROP RYP4


Noh, seuraavana viikonloppuna aloitin lomani jo torstai-aamuna yövuoron jäljiltä, ja perjantaina ennen auringonnousua lähdettiin ajamaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää, suuntana Oslo. Cara oli ensimmäistä kertaa lentokoneessa, ja minä lensin ensimmäistä kertaa koiran kanssa. Kauheasti selvittämistä ja suunnittelua se vaatikin, mutta loppujen lopuksi vaatimukset olivat ihan kohtuulliset: Koiralla oltava passi + mikrosiru + rokotukset OK ja lentolaukku mahduttava lentoyhtiön antamiin mittoihin. Mukaan matkalle pakkasin matkalaukkuun taitettavan metallihäkin, jossa koiralla oli mukavat oltavat näyttelypaikalla ja hotellihuoneessa kun jäi sinne yksin. Laukkuun mahtui myös kaksi kolmijalkatuolia, joten pärjättiin näyttelypaikalla erinomaisesti :). Lentomatka jännitti minua etukäteen kauheasti, mitenköhän Cara pärjää lentokentän hulinassa ja itse lennolla, huutaako se koko matkan vai meneekö paniikkiin.. Turhaan pelkäsin!! Lentokentällä Cara oli rento ja ilahdutti ihmisiä heiluttamalla häntää ja hymyilemällä kaikille korvat luimussa. Hetken se pelkäsi odotusaulan vieressä olleelta remonttialueelta kuulunutta naulapyssyn ääntä, mutta tajusi pian että kyse ei ole ammuskelusta. Lentokoneessa se oli hiirenhiljaa koko matkan. Työnsin nousun ja laskun aikana sen laukkuun nameja, arvelin että jos senkin korvat menevät lukkoon niin saan sillä tavalla sen tasaamaan painetta. Tiedä sitten, ei se kertaakaan ulahtanut tai muutenkaan vinkunut niin ei varmaan tuntunut miltään. Perillä kävelin tullattavaa-kaistaa pitkin ja tullimies tarkisti Caran mikrosirun ja passin, eikä sen kummempaa tutkimusta tehty. Vuokra-autoa odotellessamme Caralle tuli hirveä hätä pissille, äitini talutti sen terminaalista ulos jonne se teki heti pissit mutta lähti kauhealla vauhdilla vetämään takaisin sisälle. Noh, pääsivät Gardemoenin pääaulaan johon Cara väänsi isot paskat. :D Onneksi oli sämpyläpussi mukana... Hirveä helpotus, kun lentäminen meni koiralla niin hyvin.
Vuokra-autolla ajeltiin Osloon, josta meillä oli hotellihuone varattuna Scandic Sollista. Huone oli ihana ja loistavalla paikalla, ja ei maltettu lopettaa kaupunkiin tutustumista. Kävelimme varmaan kymmenen kilometriä, Cara tottakai mukana. Oslo oli aivan ihastuttava kaupunki, niin kaunis ja siisti!

Lentoon lähdössä 6.6.
Suomen maisemia muutama minuutti nousun jälkeen

Oslon kuninkaanlinnalta näkymiä


Cara kesytti Oslon kadulla kuljeskelleen jääkarhun!

Kuninkaanlinna Oslossa

Cara Oslon satamassa

Cara ja Oslon oopperatalo :)

Hotellissa

Caralainen oli vähän väsy <3

Oslon oopperatalon katolta oli hienot näkymät kaupungille

Lento oli Oslossa jo aamulla ennen yhdeksää, joten meillä oli koko päivä aikaa tutustua ihanaan kaupunkiin. Sunnuntaina lähdimme ajelemaan kohti Drammenia, jonne oli reilun puolen tunnin ajomatka Oslosta. Löysimme jopa perille näyttelypaikalle helposti, onneksi olin ladannut kotona kännykkääni valmiiksi Norjan kartat. Perille päästyämme säikähdin kun näin että kehässä oli juniorinartut jo loppumassa! Olimme ajelleet kaikessa rauhassa, onneksi ei yhtään sen enempää myöhästytty. Äkkiä koira kehävalmiiksi ja nakit makupalapussiin ja kehään. Drammenin kansainväliseen näyttelyyn oli ilmoitettu 41 koiraa, tuomarina Torbjörn Skaar. Meillä kävi älyttömän hyvä tuuri! Tämä tuomari oli tykännyt Caran siskosta Fionasta pentuna kuin hullu puurosta, ja sain tietää tämän vasta kun olin jo matkan varannut ja koiran ilmoittanut. Niinhän siinä kävi, että tuomari ei juuri saanut silmiään irti meidän Carasta, ja valitsi meidät voittamaan ison valioluokan jossa mm. Norjan menestyneimpiä narttuja useampi kappale. Tästä tuli jo jotenkin sellainen fiilis että tänään natsaa.. Ja kyllä vaan!! PN1, ja ROP-kehässä meillä oli kova vastus mutta tuomari oli niin ihastunut Caraan että valitsi sen melkein heti rotunsa parhaaksi. Niin vaikea vieläkään käsittää, iso inttinäyttely ja meidän Cara oli ROP!! Se sai Norjan ison sertin sekä CACIBin, ja siitä tuli täten uusi Norjan Muotovalio!! Se myös sai osallistumisoikeuden Cruftsin koiranäyttelyyn. Niin uskomattoman hienoa! Ryhmästä ei tällä kertaa sijoitusta, bulgarialainen tuomari ei vilkaissutkaan Caraa :).


Drammen KV, PN-kehä menossa


Drammen KV 7.6.2015, tuomari Torbjörn Skaar
ROP FI MVA EE MVA RU MVA NO MVA A'Dreams Black Karma, VSP C.I.B. multiW multiCH Norwinstars Jedi Anakin Skywalker

 Jeee!!! Kaksi viikkoa ja kaksi uutta titteliä!! Täysosumat molemmista näyttelyistä, en voisi olla iloisempi! :D :D Takaisinpäin tullessa lentomatka meni taas hyvin, nyt oli paikoilleen asettuessa pientä kitinää mutta taisi koira-raukka olla jo niin väsy. Näyttelyn jälkeen ajelimme Gardemoenin lentokentälle, ja olimme Suomessa puoliltaöin su-ma yönä. Ajelimme kotiin ja perillä olimme n. klo 3 yöllä. Pitkät kaksi päivää, mutta oli ikimuistoinen ihana reissu!

Muutama päivä levättiin, ja sitten taas mentiin, tällä kertaa ohjelmassa oli järjestämäni bussimatka Liettuan Palangaan 2xKR-näyttelyihin. Lähtö oli perjantai-aamuna tai oikeastaan yönä, bussin kyydissä oltiin jo reilusti ennen kolmea.. Aamulaivalla mentiin lahden yli Tallinnaan, ja siitä ajelimme Palangaan. Koko matka kesti yli 20h, ja fiilis oli perillä sen mukainen.. Ehdimme käydä ihastelemassa kaupunkia ennen kuin piti jo käydä nukkumaan, silti uniaikaa jäi alle 6 h. Hotelli oli mielettömän hieno Amberton Green Apartments, siis aivan luksuspaikka. Liettuan hintataso oli erittäin edullinen, hotellin hienossa ravintolassakin fiini annos kanaa maksoi vähän yli 8 euroa. Seuraavana aamuna ennen yhdeksää ajettiin näyttelypaikalle reilun kilometrin päähän ja pistettiin leiri pystyyn. Ensimmäisenä päivänä tuomarina oli liettualainen Viktoras Avtusko, ja hän valitsi ROP-koiraksi liettualaisen nartun. Josta oli kuulemma otettu tuomarin kanssa yhteiskuva jo ennen rotukehää. Noh, Cara voitti valioluokan ja oli PN2 eli sai luokkasertin. Keli oli ihana, aurinkoinen ja helteinen, ja poltin taas nahkani.. Tunnelma oli korkealla, ja illalla ruokailtiin yhdessä hotellin ravintolassa ja käytiin vähän ottamassa rannalla aurinkoakin. Sunnuntaina sama juttu, aamulla näyttelypaikalle ja nyt tuomarina oli liettualainen Nijole Zieniene, ja hän valitsi saman liettualaisen nartun ROP-koiraksi mikä oli eilenkin voittanut. Cara oli PN2 eli tulokset lähes identtiset eilisen kanssa. Caralle siis Liettuasta kaksi luokkasertiä, valioitumiseen vaaditaan kolme joista ensimmäisen ja viimeisen välillä oltava vuosi ja 1 päivä. Ensi vuonna siis uudestaan reissuun, en malta odottaa!! Niin ihana paikka Palanga oli, ja meillä oli reissussa mukana niin loistava jengi että ikävä on jo nyt :) Jos nauru pidentää ikää niin en taida kuolla koskaan.. Tässä vielä kuvia Liettuasta.

Palanga, 13.6. kehässä

Palanga, kehässä 13.6.
Minä ja Cara kehässä 13.6.
Caralle luokkaserti ensimmäisenä päivänä :) Tulos VAK ERI 1 SA PN 2 SERT

Jossain Liettuan ja Latvian välillä taukopissityksellä..

Palangan joki kulki rantabulevardin vieressä

Bussi sisältä, koirien tieltä oli otettu 7 penkkiriviä pois

Palangan rannalla halpa siideri maistui :)

Palangan rantaa..

Kaupungin näkymiä..

Sunnuntaina satoi vettä, tässä odotellaan kehään menoa

Hotellihuone oli superhieno!

Palangan ranta

Tällä bussilla mentiin, voin suositella muillekin!


Toisena päivänä tulokset lähes samat kuin eilenkin, Caralle taas luokkaserti tuloksella VAK ERI 1 SA PN 2 SERT

Palangan jättikokoinen laituri


 Yhteenvetona, kolme perättäistä viikonloppua, kolme eri maata:

1 x RYP4
2 x ROP
2 x PN1
2 x PN2
4 x SERT
1 x CACIB
2 x uusi MVA-titteli


Superhieno kesän aloitus, olen niin onnellinen!! :) <3